Rakkauden ravintoympyrä
… Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. 1 Kor 13:1, 4-8, 13
Hyvät ystävät tänään on rakkauden päivä. Olemmehan todistamassa tänään tässä kirkossa avioliittoon vihkimistä ja pyytämässä tähän avioliittoon Jumalan siunausta. Voimme lähes aistia enkelien siipien kimalluksen. Ja kuitenkin haluan muistuttaa, että emme ole luomassa rakkauden kiiltokuvaa – sellaista joka ei olisi kiinnittynyt todellisuuden syvään maaperään. Se rakkaus ja ilo, mikä tänään juhlapäivänä kaikille näkyy, ei ole harhaa. Sama ilo ja sama rakkaus voi löytyä myös teidän arkipäivästänne, vaikka olisittekin pukeutuneet verkkareihin ja kampauksenne olisikin kuin 10 km hiihtolenkin jäljiltä. Rakkaus on todellisuuden syvin ja merkittävin taso.
Haluan jatkaa puhetta siteeraamalla tunnettua kirjailijaa Tommy Tabermannia. Hän kirjoitti eräässä lehdessä näin:
“Ihmisen tärkein ravintoympyrä on se, joka muodostuu uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Jos se ympyrä on tasapainossa, ei ihmisellä ole hädän päivää.”
Huomasitte varmaan, kuinka edellä lukemani tunnettu raamatunkohta oli hänen kirjoituksessaan mukana: Usko, toivo ja rakkaus. Niistä Tabermanninkin mielestä muodostuu elämän merkittävimmät asiat.
Hän puhui kärjistetysti ravintoympyrästä. Jokapäiväistä leipää ja maitoakin tärkeämpi ravinto on jokapäiväinen uskon, toivon ja rakkauden ravinto. Ravintoympyrässä näiden ainesten on oltava tasapainossa.
Tunnettua on, että terveellisiin ruokatottumuksiin kuuluu täyttää puolet lautasesta kasviksilla. Usko, toivo ja rakkaus ovat kuin tämä arkipäivän lautasen kala ja kasvikset. Ne jäävät helposti syrjään. Kalassa on ruotoja ja kasvikset ovat jänöjen ruokaa. Mutta jos usko, toivo ja rakkaus puuttuvat ravintoympyrästä kasviksien tavoin sillä on vaikutuksensa. Vaikutus ei näy välittömästi, mutta tulee ilmi ennen pitkää. Ehkä vasta silloin kun on liian myöhäistä.
Kun yksipuolisen ja rasvapitoisen ruuan vaikutuksesta verisuonet ahtautuvat niin sydänkohtauksen riski kasvaa. Kun rakkauden suonet tukkeutuvat eikä hyvyys pääse virtaamaan voi ihminen saada toisenlaisen sydänkohtauksen. Hän ei enää pysty rakkautta antamaan tai vastaanottamaan – hänen tunnesydämensä pysähtyy.
Taberman ei kirjoituksessaan tarkemmin määritellyt näitä kolmea ravintoympyrän ruoka-ainesta, mistä niitä saa tai mitä niillä tarkoitetaan.Mutta hän puhui lehtikirjoituksessaan kyllä huomaavaisuudesta – siitä, että on tärkeää murtaa leipää myös toisille. Että emme syö kaikkea itse, vaan jätämme toisillekin.
Te X ja Y olette harjoitelleet kodissanne jo murtamaan leipää myös toiselle. Se on arkipäivän huomaavaisuutta. Toinen ihminen kuuluu teidän elämäänne niin pysyvästi, että vaikka kumpi tahansa kulkee teistä yksin kaupungilla, niin toinen on ajatuksissa mukana, hän on sydämessäsi. Sanan minä tilalle on tullut sana me.
Muistakaa ravintoympyrän tasapaino. Olkoon teidän yhteisillä ateioillanne myös huomaavaisuuden lautanen: uskon, toivon ja rakkauden antimin.
Olkaa uskollisia toisillenne – ja uskokaa Jumalaan, joka voi teidän sielunne pelastaa. Säilyttäkää toivo yhteiseen tulevaisuuteen ja yhteiseen yrittämiseen. Mutta säilyttäkää myös iankaikkisen elämän toivo. Siihen Kristus on teidät kutsunut. Rakastakaa toisianne, lujittukaa molemminpuolisessa luottamuksessa. Ja antakaa tilaa Jumalan rakkaudelle teitä kohtaan. Muistakaa, että uskon ja toivon ja rakkauden ravintoympyrä ei ole tasapainossa, jos Jumala ei ole osana sitä. Todellisen elämän virrat ja suonet kulkevat Jumalan kautta. Eläkää yhteydessä häneen, jolta te siunauksen tänään pyydätte ja saatte.
