Rakkaus syntyy uteliaisuudesta; kuolee tottumuksesta
Nämä sanat on lausunut henkilö nimeltä Bontempelli. Ajatus kuuluu niihin mietelmiin, joita voimme lukea hääkarkkien yhteyteen liitetyistä pikku lapuista. Mutta tuo ajatus miellyttää minua hyvin paljon. Se kaikessa lyhyydessään ja yksinkertaisuudessaan ilmaisee syvällisesti jotakin oleellista ja tärkeää läheisimmästä ihmissuhteestamme.
1) Ensinnäkin sen, että rakkaus on olemassa olevaa todellisuutta. Vastoin kaikkia pessimistejä ja nihilistejä. Rakkautta todellakin esiintyy maailmassa. Se ei ole hävinnyt, vaan yhä se sydämissä syntyy tai syttyy ja saa poltetta rinnassa aikaan. Ja emmekö juuri tänään ole todistamassa sitä…
2) Bontempelli sanoo rakkauden syntyvän uteliaisuudesta. Luulen että kysymys on juuri tästä. Rakkaus, tutustuminen toiseen, tarvitsee avoimen sydämen ja uteliaan mielen. Miten muuten voi kiinnostua toisesta, miten muuten voi ihastua kaikkeen uuteen. Utelias mieli kantaa sisällään uskoakseni myös sallivaa ja armahtavaa mieltä. Se hyväksyy toisen erilaisuuden ja arvostaa toista sellaisena kuin se on vaatimatta ja pakottamatta sitä muuttumaan. (Utelias mieli on myös rakkauden käyttövara ja voima. Se pitää rakkauden tuoreena…)
3) Rakkaus ei ole itsestäänselvyys. Se voi myös kuolla ja kuihtua pois. Rakkautta on hoidettava ja vaalittava. Siksi sille on annettava mahdollisuus kasvaa, elää jopa muuttua. Tämä tarkoittaa sitä, että rakkaus on myös tehtävä. Se ei ole vain tunnetila. Se on tehtävä, joka vaatii meiltä valppautta.