Rakkauden ralli (1 Kor 13)
Hyvät ystävät! Olen vihkimisissä pohtinut usein rakkauden luonnetta. Rakkaus on Raamatun todistuksen ja Jeesuksen mukaan ihmisen elämäntaidoista kaikkein tärkein ja oleellisin – samalla kaikkein antoisin ja kaikkein vaikein. Rakastaessaan ihminen täyttää kaikki Jumalan vaatimukset. Jeesus sanoo itse evankeliumissa: Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näitä suurempaa käskyä ei ole.
Rakkautta on monta lajia. Puolisoiden välinen rakkaus, ystävien rakkaus, rakkaus isänmaahan, äidin rakkaus lapseen, Jumalan rakkaus ihmiseen ja ihmisen rakkaus Jumalaan. Nämä kussakin tapauksessa rakkaus ilmenee eri tavalla. Rakkaus isänmaahan on erilaista kuin rakkaus puolisoon. Mutta silti rakkaudessa on aina samanlainen ydin.
Lukemani tunnettu kohta Paavalin kirjeestä Korinttilaisille valaisee sitä, minkälainen oikea rakkaus on.
Rakkaus on suurta myötätuntoa, se näkee ja kunnioittaa toista ihmistä Jumalan luomana. Haluaa hänen parastaan. Tunnusomaista rakkaudelle on epäitsekkyys. Se ei ajattele omaa etuaan. Se ei yritä hyötyä toisesta ihmisestä.
Tänään käydessäni vihkimään teitä X ja Y, aivan välttämättä rakkauden maisema avautuu autourheilun saralta. Maisemiahan siinä ei ehditä katselemaan, kun ajatukset on pidettävä edessä olevassa tiessä ja seuraavissa mutkissa ja vierellä ajavissa autoissa.
Joku voi sanoa, että vertaus rakkaudesta ei ole kovin romanttinen. Mutta siihen taas voi vastata, että rakkaus ei joka hetki ole romanttista. Siihen kuuluu sitoutuminen, yhteiset päämäärät ja arkinen tohina, kaikki rutiinit ja sen sellaiset.
Rakkauden vertauskuvaksi autourheilu kuitenkin käy. Mihin se siinä sijoittuu? Mitä tekemistä rakkaudella ja ralliautoilulla on keskenään? Kaikessa inhimillisessä on mahdollista nähdä pala taivasta. Kaikki inhimillinen voi opettaa meitä elämän tiellä.
Rakkauden ralli ei kuitenkaan ole siinä testiajo. Ei erikoiskoe ei osakilpailu vaan paremminkin koko kilpailukausi. Teiltä kysytään tahdotteko lähteä yhdessä tälle pitkälle taipaleelle.
Jotta tässä kilpailussa onnistuu se edellyttää paljon työtä – etukäteisvalmisteluita. Voisi kai sanoa: auton virittämistä ajorataan tutustumista, suurta sitoutumista ja tahtoa voittaa.
Etukäteisvalmistelut on mitä ilmeisemmin saatettu päätökseen – sitä on ollut kihlausaika ja tässä vihkimisessä lähetämme teidät matkaan. Te olette tottuneet enemmän sellaiseen ralliautoiluun, että ajatte yksinänne. Nyt te ajatte yhdessä – toinen on ilmeisesti kartanlukija ja toinen kuljettaja. Nyt ei ajetakaan vain ympyrää tutulla radalla, vaan matka käy tuntemattomalle alueelle ja se tuo yllätyksiä tullessaan. Ilman kummankin yhteistyötä kilpailu ei suju.
Elämän tiellä kolhuja ja kolareitakin tulee, autot törmäilevät. Joskus mutka tulee ajettua huolimattomasti ja auto suistuu radalta. Mutta avioliitto menopelinä on hyvin suojattu se ei hajoa, vaikka törmäyksiä tuleekin. Tärkeää on muistaa, että kilpailijat ovat teidän autonne ulkopuolella – ei viereisellä penkillä.
Tärkeintä kilpailussa on päästä perille. Yleensä ensimmäiset kymmenen vuotta ovat tärinää ja oikeiden säätöjen hakemista. Sitten sujuu paremmin kun yhteistyö toimii.
Te saatte seurakunnaltanne lahjaksi elämän kartaston, Raamatun. Toivon, että siitä haette elämäntien risteyksissä oikeaa suuntaa.
Sormus annettu merkiksi 